VÄESTÖNKASVU JA ILMASTONMUUTOS

Ihmiskunta elää tällä hetkellä suuren muutoksen aikaa. Ihminen on kehityksellään ajanut luontoäidin nurkkaan, jolloin luontoäiti on alkanut taistella vastaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö, kapitalistinen suurkulutus sekä ylenmääräinen lihansyönti on käynnistänyt ilmastonmuutoksen, jonka lopullista hirveyttä voi vain arvailla. Ilmastonmuutos johtaa ilmaston ääriolosuhteiden pahenemiseen. Lämpötila nousee ja hellejaksot pitenevät. Rankkasateet yleistyvät, jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee. Nyt viljeltävistä alueista tulee viljelykelvottomia, ja maanviljelylle sopiva alue siirtyy pohjoisemmaksi. Rannikot ajautuvat tulviin, jolloin niiden n. 300 miljoonaa ihmistä on vailla asuinpaikkaa.

Kun ihmisten varallisuus kasvaa, he tulevat kuluttamaan enemmän. Lentoliikenne kiihtyy kun ihmisillä on varaa kaukomatkoihin, ylellisyystuotteet kuten jääkaapit, kännykät ja autot lisääntyvät huimasti sekä yleinen energiankulutus muun muassa lämmityksen ja ilmastoinnin osalta kasvaa. Kehitys nousee jatkuvasti esimerkiksi Afrikassa ja Intiassa, jossa miljardit ihmiset alkavat kohta elää länsimaista elämää. Vaikka useat länsimaat ovat heränneet taistelemaan isolta osalta aiheuttamaansa ilmastonmuutosta vastaan vähentämällä päästöjään, se ei enää riitä. Ihmiskunta tarvitsee keinoja, joilla nopeasti kehittyvät, suuren väkiluvun omaavat maat saadaan talkoisiin mukaan.

Maapallon väkiluku räjähtää

Ennusteiden mukaan 50 vuoden päästä maapallon väkiluku lähentelee 10 miljardia. Suurin yksittäinen kasvu tapahtuu Afrikassa, jonka väkiluku kaksinkertaistuu 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Erityisen suureksi kasvaa nuorten osuus Afrikan väestöstä. Unicefin raportin mukaan vuonna 2030 Afrikassa on yli 750 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta. He kaikki tarvitsevat paikan asua ja ruokaa syödäkseen. Naisten aseman parantaminen ja koulutuksen lisääminen ovat hyviksi havaittuja keinoja ehkäistä väestönkasvua, mutta saattaa olla jo liian myöhäistä.

Väestö kasvaa räjähdysmäisesti erityisesti epävakailla alueilla, mikä lisää ennestään alueen turvattomuutta. Tämän lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan kohoaminen tekee viljelystä vaikeaa ellei mahdotonta tietyillä alueilla, mikä aiheuttaa nälänhätää. Ihmismäärän ruokittavaksi kun vaadittaisiin 70 % enemmän ruokaa kuin nykyään. Vuonna 2050 kuivuudesta tulee kärsimään jopa 5 miljardia ihmistä, eli puolet ihmiskunnasta. Ihmisten on pakko lähetä pakolaisiksi omasta maastaan.

Euroopan pakolaiskriisin huippuvuosina 2014 ja 2015 Euroopan unionin jäsenmaihin saapui arviolta vajaa 2 miljoonaa pakolaista. Se aiheutti jo valtavaa poliittista painetta, sekä erilaisten ääriliikkeiden nousua. Ilmastopakolaisten virta tulee olemaan moninkertainen tähän nähden, ja se täytyy olla valmis ottamaan vastaan ennemmin tai myöhemmin.

Pohjolan uudet elinolot houkuttelevat.

Ilmastopakolaisuus ei ole uusi asia. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan ympäristösyistä pakeni jo vuosina 2008 – 2015 yli 26 miljoonaa ihmistä. Suurin osa heistä liikkui kuitenkin kotimaansa sisällä tai lähialueilla. Ilmastonmuutos tekee kuitenkin yhä useammasta paikasta asuinkelvottomaksi. Tulvat, kuivuus ja kuumuus eivät houkuta, ja isot luonnonkatastrofit pyyhkivät ihmisen infrastruktuuria suurilta alueilta. Suomen ja muiden pohjoisten valtioiden elinolot eivät muutu asuinkelvottomiksi, päinvastoin. Sadoista tulee entistä isompia ja talvista leudompia.

Virallisesti ilmastopakolaisia ei ole olemassa

Arviot tulevista ilmastopakolaisista vaihtelevat, mikä johtuu siitä että tutkijat kiistelevät mitkä asiat tekevät ihmisestä ilmastopakolaisen. Erityisesti sanaa pakolainen vältellään, koska se tuo mukanaan eettistä globaalia vastuunjakoa sekä oikeudellisia kysymyksiä. Tällä hetkellä sanalla pakolainen viitataan vuoden 1951 solmittuun kansainväliseen pakolaissopimukseen, mikä antaa pakolais-statuksen pikemminkin vainojen perusteella. Vainolla tulee olla tekijä, esimerkiksi alistava hallitus tai terrorismi. Ilmastonmuutos itsessään on liian laaja tekijäksi. Ihminen kun voi muuttaa myös etsien parempaa laidunmaata. Ilmastopakolainen – termiä puolustavat tutkijat haluavat lisätä sen virallisesti listoille, koska se takaa ihmiselle pakolaisstatuksen tuomat suojeluvelvoitteet. Termiä vastustavat välttelevät termiä samasta syystä.