LIHANSYÖNNIN EETTISYYS

Kun Porvoon kaupunki ilmoitti heinäkuussa 2018 siirtyvänsä seuraavana vuonna kokeiluun, jossa kaikki Porvoon koululaiset syövät kerran viikossa täysin vegaanin lounaan, alkoi sosiaalisessa mediassa heti vilkas keskustelu aiheesta. Selvästikään koko kansa ei pitänyt tätä hyvänä asiana. Ihmiset olivat huolissaan muun muassa siitä, menettävätkö lapset tärkeitä hivenaineita vegaaniruoan takia.

Merkkejä tämän kaltaisista kokeiluista on ollut ilmassa jo jonkin aikaa. Kasvisruokapäiviä on ollut jo pitkään kouluissa, ja Espoossa kasvisruokavaihtoehto on löytynyt huhtikuusta lähtien jokaiselta koululounaalta. Lisäksi monet kunnat mahdollistavat vegaaniruoan erikseen tilaamisen lapselle. Tarkoituksena ei ole saada jokaista lasta lopettamaan lihan ja eläinperäisten tuotteiden käytön, vaan heitä totutetaan vaihtoehtoon kasvisruoasta. Fakta on, ettei ihmiskunta pysty kuluttamaan lihaa samalla tavalla pitkään kuin mitä se nyt tekee.

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, mikä on yhtä paljon kuin liikenne kokonaisuudessaan. Lihatuotanto tuottaa myös yli puolet hiilidioksidipäästöistä. Muita muodostuvia kasvihuonekaasuja ovat metaani sekä dityppioksidi. Metaani on erittäin voimakas kasvihuonekaasu, ja sitä syntyy karjan ruoansulatuksesta, lannasta sekä riisipelloilta.

Yhden kilon hinta

Harva tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea yhden lihakilon tuottaminen vaatii. Yksi kilo lihaa vaatii 15 000 litraa vettä, sekä noin kymmenen kiloa kasvirehua. Mikäli liha on nautaa, kilosta syntyy noin 15 kilon hiilidioksidipäästöt.  Kilo juustoa synnyttää jopa 13 kiloa hiilidioksidia. Yksi sikakilo tuottaa 5, ja broilerikilo 4 kiloa hiilidioksidia. Vastaavasti kala tuottaa 1,5 ja papukilo vain 0,7 kiloa. Luvut johtuvat paljolti siitä, että karja tarvitsee valtavasti ravintoa lyhyen elämänsä aikana. Maatalous kuluttaa 70 % kaikesta ihmisen käyttämästä vedestä. Noin neljäsosa maapallon pinta-alasta on nykyään joko laitumena tai rehupeltona, joissa kasvatetaan muun muassa soijaa ruoaksi kanoille ja sioille. Lähivuosina tuhotusta sademetsästä 80% on laidunmaata tai soijaviljelminä. Tämä on ongelma erityisesti Brasiliassa, Argentiinassa, Paraguayssa sekä Boliviassa.

Jotta maatalouden päästöt olisivat mitenkään järkevissä mitoissa, saisi ihminen syödä lihaa maksimissaan 90g päivässä, eli noin 33kiloa vuodessa. Valitettavasti tällä hetkellä suomalainen syö 81kiloa lihaa vuodessa. Kaikki maailman ihmiset mukaan luettuna ihminen syö keskimäärin 43kiloa (luvusta poistettu luut ja paistohävikki) lihaa vuodessa, mikä on lähes 2 kertaa enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten. Lihan kulutukselle ei siis näy loppua, eikä myöskään väestön kasvulle. Arvioidaan että vuoteen 2050 mennessä maailman väkiluku kasvaa yli 9 miljardiin ihmiseen. Kun samalla nykyiset kehitysmaat kehittyvät ja vaurastuvat, nousee lihan kulutus maailmanlaajuisesti miltei 80 prosenttia. Tällä hetkellä maailmassa teurastetaan lähes 60 miljardia kanaa vuodessa ihmisen ruoaksi.

Eikö kasviksia sitten syödä?

Kun tutkitaan suomalaisten ruokailutottumuksia käy ilmi, että myös kasviksien syönti on pienessä kasvussa. Valitettavasti tämä ei ole vaikuttanut lihan syöntiin. Kun tarkastelee viime vuosien mediakenttää ja uutisotsikoita, vastaan tulee jatkuvasti juttuja vegaaneista tai kasvisruokaresepteistä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on julkaissut elokuuhun mennessä noin kaksi uutista viikossa missä mainitaan sana vegaani vuoden 2018 ajan. Kasvisruokatrendi on kuitenkin toistaiseksi enemmän suurkaupunkien sisäistä, ja esimerkiksi docventuresin käynnistämä lihaton lokakuu kampanja ei ole toistaiseksi näkynyt lihan myynnissä.

Miten voin vaikuttaa?

Omien ruokailutottumusten muokkaaminen on yksi suurimmista keinoista, mitä yksittäisellä ihmisellä on vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Helpointa tämä on pitämällä ruokajätteet mahdollisimman pienenä. Ruoan haaskauksella on näes lähes yhtä suuri ympäristöjalanjälki kuin naudanlihalla. Sen sijaan pakkausten ja kuljetusmatkojen osuus ilmastovaikutuksesta on vähäinen. Esimerkiksi Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on voi olla jopa 14 kertaa pienempi kuin Suomessa talvella kasvihuoneessa kasvatetun tomaatin. Yksinkertainen vaihtoehto vähentää omaa lihansyöntiään olisi esimerkiksi suosimalla pihvien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen.