Ilmastonmuutoksen Vaikutukset Luontoon

Ihminen ei ole ainoa joka kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista. Myös monet eläimet sekä kasvillisuus joutuvat sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Valitettavasti tämä on haastavaa, koska muutos tapahtuu niin nopeasti, etteivät ne välttämättä ehdi muuttaa toimintatapojaan sopeutuakseen ympäristöön. Osa lajeista muuttaa toiselle alueelle, tai vaihtavat vuodenaikarytmiään. Mikäli laji ei pysty sopeutumaan muutokseen, seurauksena on sukupuutto. Erityisen voimakkaasti ilmaston lämpenemisen näkee pohjoisella pallonpuoliskolla.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa arktisten alueiden voimakkaaseen vuorokaudenaikavaihteluun. Lämpötilan noustessa kasvien kasvukausi pitenee ja lintujen pesiytyminen aikaistuu. Kukat tulevat kukkimaan eri aikaan, mikä vaikuttaa suoraan niitä käyttävien lajien, esimerkiksi hyönteisten, elämään. Hyönteistenkin eri elämänvaiheiden ajoitus muuttuu, ja voi olla ettei tutut ravintokasvit enää kuki samaan aikaan. Vaikka lämpötila nousee, tulee pohjoisessa yhä olemaan kylmiä jaksoja. Mikäli lajit keskittyvät pärjäämään lämpimässä, saattaa osa niistä menehtyä kylmyyteen.

Kasvit ja eläimet kiintyvät herkästi suotuisiin olosuhteisiin, jonka takia ne mieluummin seuraavat olosuhteita kuin sopeutuvat uuteen. Ilmaston lämpeneminen siirtää kylmiä olosuhteita yhä pohjoisemmaksi, joten kasvit ja eläimet todennäköisesti seuraavat perässä. Tämä avaa lisää elintilaa ei niin tyypilliselle tundran eliöstölle. Oletettavissa on, että nykyään pääasiassa ruohovartisten kasvien hallitsemalla tundralla yleistyvät erilaiset pensaat ja puut. Pensaiden yleistyminen karkottaa vielä lisää lajeja, koska niiden varjossa eivät viihdy auringonvaloon tottuneet kasvit. Valitettavasti pakenevia lajeja odottaa pohjoisen jäämeren rannat, joten pakenemista ei voi jatkaa loputtomiin. Jossain vaiheessa on sopeuduttava.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kasvillisuuden sekä muun eliöstön muutoksesta syntyy kierre, koska se myös itsessään vahvistaa ilmastonmuutosta. Maanpinta itsessään heijastaa paljonkin auringonvaloa pois itsestään. Mikäli maassa on paljon korkeaa kasvillisuutta, kuten puita tai pensaita, auringonvalo jää sidoksiin kasveihin, eikä se pääse kimpoamaan pois maasta. Tämä aiheuttaa sen, että pensaikkoisella alueilla maanpinnan lämpötila voi olla talvisin jopa 30 astetta lämpimämpää kuin ilman lämpötila. Maassa jossa ei juurikaan ole pensaita eroa ilman ja maan lämpötiloilla ei juurikaan ole. Kasvillisuus vaikuttaa kesäisin myös lumen sulamiseen. Kasvillisuuden varjot estävät lunta sulamasta, ja näin ollen viilentävät maanpinnan lämpötilaa.

Esimerkkinä Suomi

Tutkijat ennustavat, että ilmasto lämpenee useilla asteilla seuraavan 50 vuoden aikana. Suomen ilmasto on vähintään 4 astetta nykyistä lämpimämpi. Esimerkiksi Espoossa sijaitseva Nuuksion kansallispuiston nykyinen kuiva ja kankea kangasmetsä tulee kokemaan suuria muutoksia. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro arvelee mtv:n 26.07.2016 julkaistussa artikkelissa Nuuksion metsien muuttuvan kuusien valtaamiksi. Metsään saapuu myös paljon erilaisia lehtipuita pohjoisen lajien siirtyessä pois eteläisten lajien tieltä. Nuuksio olisi täydellinen kasvualusta esimerkiksi isokauriille. Niiden lisäksi Suomeen voi hyvinkin asettua asumaan monenlaisia lintuja, kuten käärmekotkia ja sininärhiä. Myös pesukarhusta saattaa tulla pysyvä asukas Suomen luontoon. Itämeren pinta tulee nousemaan 20 senttiä, ja levälautat eivät ainakaan ota loppuakseen, kun lisääntyvät sateet valuttavat ravinnevettä mereen. Maanviljelys kokee massiivisen nosteen Keski-Euroopan vilja-aitan siirtyessä Suomeen ja muihin pohjoismaihin.

Onko mitään enää tehtävissä?

On epätodennäköistä, että Pariisin ilmastosopimus ynnä muut päästövähennykset ehtisivät enää pysäyttää ilmastonmuutosta. Vaikka länsimaat tekevät parhaansa vähentääkseen päästöjään elintaso kohoaa jatkuvasti Kiinassa ja Intiassa. Hyvinvoivilla ihmisillä on enemmän varallisuutta luksukseen, mikä tuottaa väistämättä päästöjä. Kaiken lisäksi Afrikan väkiluku tulee nelinkertaistumaan vuosisadan aikana. Tämä aiheuttaa esimerkiksi valtavaa ruoan tarvetta. Lihansyönti tuottaa välillisesti jo nyt noin viidesosan ihmisten ilmastopäästöistä. Seuraavat 50 vuotta tulevat muuttamaan maailmaa enemmän kuin mikään tähän asti, eikä ainakaan parempaan suuntaan.