ILMASTONMUUTOKSEN HUOMIOIMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

Suurinosa maapallon ihmisistä asuu kaupungissa, eikä kehitykselle näy loppua. Kaupunkien laajentuessa on osattava ottaa huomioon useita asioita, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhkat. Ilmastonmuutos lisää sääolosuhteiden ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita, pitkiä kuivuusjaksoja sekä äärimmäisiä helteitä ja pakkasia. Merenpinnan nousu ei ainoastaan uhkaa rannikon asuntojen kellareita. Merenpinnan noustessa tarpeeksi sen pääsy on estettävä esimerkiksi sähköverkostoihin sekä kaukolämpöputkiin. Ongelmana on myös se, että iso osa kaupungeista on jo rakennettu ilman huolellista  varautumista sään ääriolosuhteisiin.

Hulevedet kaupunkien riesana

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä, jota syntyy erityisesti kaduilta, rakennusten katoilta sekä teiltä muodostuvana pintavaluntana. Kaupungeissa suurin osa pintamateriaaleista on vettä läpäisemättömiä, joten veden luonnollinen kiertokulku on häiriintynyt ja vesi pitää johtaa keinotekoisesti pois kaduilta. Perinteisesti sitä johdetaan pois joko seka- tai erillisviemäröinnillä. Sekaviemäröinti tarkoittaa, että viemärit johtavat huleveden vedenpuhdistamolle muun talousveden seassa. Hulevesi on usein täynnä saasteita, joten sen puhdistaminen on hyödyllistä, mutta valitettavasti se myös kuormittaa vedenpuhdistamoa. Varsinkin tulvien ja myrskyjen aikaan puhdistamatonta jätevettä saattaa päästä vesistöihin, koska vedenpuhdistamon kapasiteetti ei riitä veden hallitsemiseen. Erillisviemäröinnissä hulevedet johdetaan suoraan vesistöön, mikä vähentää vedenpuhdistamoiden kuormitusta, mutta kasvattaa muun muassa kaupunkialueiden vesistöjen saasteisuutta. Hulevesiä hallitaan yksinkertaisemmillaan rakentamalla painanne, jossa vesi voi viipyä hetken aikaa. Mikäli on todennäköistä, että painanteen hulevesi on likaista, voidaan alueella hyödyntää kasvillisuutta sekä biosuodatusta. Muutenkin kasvillisuudesta on valtavasti hyötyä huleveden hallinnassa, ja rakennettaville alueille olisi hyvä jättää mahdollisimman paljon suuria puita ja alkuperäiskasvillisuutta.

Lämpö ja meri kaupunkien uhkana.

Tiheä rakentaminen kaupunkialueilla lisää lämpösaarekkeiden muodostumisen riskiä. Lämpösaarekkeella tarkoitetaan ilmiötä, jossa auringon lämpö varastoituu kaupunkirakenteisiin nostaen yleistä lämpötilaa. Lämmin ilmamassa kuljettaa aiheuttaa tuulta kaupungin laitamilta kohti lämpösaareketta, mikä tuo ilmansaasteet alueelle, sekä hidastaa niiden kulkeutumista muualle. Toisaalta muutaman asteen korkeampi lämpötila vähentää kaupungin lämmityskuluja talvella, sekä mahdollistaa uusien kasvilajien hyödyntämisen kaupungeissa.

Merenpinnan nousu uhkaa varsinkin suuria rannikkokaupunkeja, kuten Lontoota, Amsterdamia, Kööpenhaminaa sekä myös Helsinkiä. Kaupungeilla on useita vaihtoehtoja selviytymiseen. Ne voivat rakentaa suuren betonimuurin, jonka seurauksena vesimassat tuhoaisivat täysin rannat. Kaupungit voivat myös rakentaa vuorovesiportteja, tai oppia elämään meren ehdoilla. Joka tapauksessa näyttää siltä, että kaupunkien on pikkuhiljaa siirrettävä asutustaan meren rannalta sisämaahan. Surullinen esimerkki on Bangladesh, joka jo nyt kärsii tulvista sekä maaperän suolaantumisesta. Tutkijat arvioivat, että 5 – 20 miljoonaa ihmistä on pakotettu muuttamaan pois rannikolta seuraavan 20 vuoden aikana. Hollannin meritutkimusinstituutin tutkimusryhmä aikoo valmistaa noin kolmen neliökilometrin kelluvan saaren, jonne rakennetaan ihmisille työskentely- sekä vapaa-aikatiloja. Uutta rakentamista suojellaan muun muassa määrittelemällä alin rakentamiskorkeus.

Merenpinnan nousun lisäksi kaupunkeja tulee riivaamaan kuumuus. Jo vuoden 2018 kesä osoitti, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Espanja sekä Portugali ovat kärsineet ennätyshelteistä. Portugalissa saatetaan rikkoa uskomaton 51 asteen celsiusraja. Tutkijat Briteistä, Meksikosta sekä Alankomaista arvioivat, että nykyisellä vauhdilla kaupunkien ilma lämpenee keskimäärin 8 astetta vuoteen 2100 mennessä. Tämä tekisi osasta maailman metropoleista asuinkelvottomia. Kaupunkien lämpeneminen johtuu lämpötilaa nostattavista betonirakennuksista, asfalteista sekä ihmisten ja koneiden aiheuttamasta hukkalämmöstä. Useimmissa kaupungeissa ei myöskään ole riittävästi ilmaa viilentävää kasvustoa. Lämpötilan nousu johtaa ihmisten sairasteluihin, sekä levottomuuteen. Myös sähkön käytön tarve kasvaa, mistä aiheutuu tarve luoda jopa kokonaan uusia energiajärjestelmiä. Pelastavat keinot ovat onneksi yksinkertaisia. Mikäli vain 20 prosenttia kaupungin katoista, ja puolet jalkakäytävistä päällystettäisiin aurinkoa heijastavilla tai hylkivillä pinnoilla, säästäisivät kaupungit huomattavia summia edessä olevista ilmastonmuutoksen aiheuttamista korjaustöistä.